Spelttivehnä (Triticum spelta), jota kutsutaan toisinaan myös koriste- tai alkuvehnäksi, on vanha perinteinen viljalaji. Speltti on noin 9000 vuotta vanha kasvi, yksi vanhimmista ihmisen viljelykseensä ottamista viljoista. Nykyinen vehnä polveutuu speltistä. Spelttiä voi käyttää kaikkeen leivontaan ja ruuanlaittoon, se antaa leivonnaisiin ja ruokiin pähkinäisen, aromikkaan ja täyteläisen maun. Ravinto-ominaisuuksista merkittävin on speltin runsas proteiinipitoisuus. Täysjyväspeltti sisältää myös runsaasti kuitua. Speltin alkukodin on arveltu olevan Etu-Aasiassa tai Lähi-idän - Kaakkois-Euroopan alueella. Kasvi tunnettiin Euroopassa viimeistään myöhäisneoliittisella kaudella (2500–1700 eaa.). Pronssikaudella speltti levisi laajoille alueille, ja rautakaudella (750–15 eaa.) se oli yksi tärkeimmistä viljelykasveista Keski-Euroopassa. Vuoteen 500 eaa. mennessä speltistä oli tullut yksi tärkeimmistä viljoista myös Britanniassa. Arkeologiset todisteet osoittavat, että speltti tunnettiin myös Rooman valtakunnassa. Keskiajalla sitä viljeltiin nykyisessä Sveitsissä, Tirolissa ja Saksassa, jolloin sen käyttö oli huipussaan. Se joutui kuitenkin väistymään heikompien mutta satoisampien vehnälajien kuten durum-vehnän ja osin myös tavallisen leipävehnän tieltä. Speltin puinti oli myös hankalaa, sillä sen jyvä on lujan kuoren sisällä. Speltin korvasi suurempia satoja antava (leipä)vehnä (Triticum aestivum) viimeistään 1800-luvulla. Spelttivehnän viljelypinta-ala ja saatavuus on viime vuosina parantunut merkittävästi lajin tultua suositummaksi. Sitä viljellään Etelä-Saksassa, Sveitsissä ja Belgiassa. Suomessa spelttivehnän viljely aloitettiin uudelleen 1990-luvulla. Speltin viljelyala Suomessa vuonna 2006 oli 860 hehtaaria. Spelttivehnän väitetään kestävän paremmin tuholaisia kuin vehnän ja se sopisi siksi paremmin luomuviljelyyn. Siinä on runsaasti kuitua ja nykyvehnään verrattuna paljon proteiinia. Speltin kuorimiseen tarvitaan erityinen kone, jotta se ei vahingoitu. Tavallisessä vehnämyllyssä alkio vaurioituu ja saanto on selvästi pienempi. Lähde: Wikipedia